Arboretum Freiburg-Günterstal: Johdanto
Freiburgin kaupungin metsätoimisto ja Albert-Ludwig yliopiston
metsätieteellinen sekä kasvitieteellinen tiedekunta rakentavat yhteistyössä
arboretumin Freiburgin Günterstaliin..
Arboretum Freiburg-Günterstal: Tehtävä
Arboretum on tarkoitettu sekä ammattilaisille että maallikoille.
Arboretumin ensisijainen tehtävä on esitellä eri maanosien tyypillisiä puita ja
pensaita.
Ammattilaisille:
Arboretum on ammattilaisille ensisijassa opetuskohde. Se esittelee ja määrittelee
järjestelmällisesti puiden ja pensaiden heimot, suvut ja lajit sekä mahdollistaa
havaintomateriaalin keruun tieteellistä käyttöä varten, taloudelliset ja
kasvupaikkakokeet, puulajikokeilut sekä niiden ilmansaasteiden kestävyyden sekä
sellaisten puulajien säilyttämisen ja lisäämisen, mitkä muuten ovat
uhanalaisia.
Maallikoille:
Arboretum tarjoaa maallikoille tutustumismahdollisuuden eri maanosien puu- ja
pensaslajistoon. Dentrologiasta, metsätaloudesta tai puutarhanhoidosta kiinnostuneet
voivat nähdä monipuolisen maisemaan soveltuvan metsäkirjon. Puulajien joukossa on myös
kotimaiset ja harvinaisemmat Taxus baccata ja Sorbus domestica, joita pyritään
säilyttämään ja lisäämään.
Amerikkalaisten ja itä-aasialaisten ilmastollisesti alueelle soveltuvien puiden ja
pensaiden määrä on eurooppalaisiin puihin ja pensaisiin verrattuna huomiota
herättävän runsas. Ennen jääkautta nämä puut olivat Euroopassa ja täten
alkuperäisiä. Lajit hävisivät jääkauden aikana. Näitä alkuperäislajeja ovat esim.
mammuttipuu (Sequoiadendron giganteum), tuija (Thuja plicata), tulppaanipuu (Liriodendron
tulipifera) ja muita. Tämän vuoksi arboretum esittelee juuri näitä hävinneitä ja nyt
uudelleen istutettuja alkuperäispuulajeja.
Arboretum Freiburg-Günterstal: Kasvupaikka
Arboretum on atlanttisessa ilmastossa 290-430 metrin
korkeudella. Vuotuinen sademäärä on noin 1000 mm, mistä yli puolet eli 600mm sataa
kasvukauden (touko- syyskuu) aikana. Vuoden keskilämpötila on noin 9 C. Perusmaa on
kneissiä. Maaperä on humiidi, paksukerroksinen, hiesuinen ja rehevä ruskomaa.
Arboretumin alueella on jyrkkyydeltään eri asteisia rinteitä, joita on kaikissa
ilmansuunnissa.
Arboretum Freiburg-Günterstal: Historia
Vuosisadan vaihteessa alueelle on tuotu suuri määrä eri puulajeja
Amerikasta ja Japanista. Ensimmäiset douglasistutukset tehtiin 1896. Nykyisin Freiburgin
kaupungin douglasmetsiköt on hyvin tunneettu ja mielenkiintoinen ulkomaisten retkikuntien
retkikohde. Vuosina 1901-1911 istutettiin alueelle satojatuhansia ulkomaisia puulajeja.
Esimerkiksi vuonna 1902 .1902 istutettiin Günterstalin metsiin: 1.940 Pinus
montana 3.800 Pseudotsuga menziesii 2.600 Abies nordmanniana 100 Larix
sibirica 370 Populus canadensis
Yllä mainittujen puiden lisäksi alueelle istutettiin myös muita have-ja lehtipuita,
kuten Larix leptolepis, Pinus strobus, Picea sitchensis, Cryptomeria japonica, Pinus mugo
var. pumilio, Abies concolor, Picea pungens glauca, Picea engelmannii, Tsuga canadensis,
Picea pungens, Thuja plicata, Sciadopitys verticillata, Cedrus atlantica, Ginkgo biloba,
Juglans nigra, Prunus serotina, Robinia pseudoacacia, Quercus rubra, Magnolia obovata,
Acer saccharum ja muita.
Istutukset onnistuivat hyvin kirjavasti, koska kasvupaikkavaatimuksia ja alkuperää
tärkeämpiä oli puiden saaminen. Uusista puista tehtiin myös hyvin nopeat ja
yksioiloiset päätelmät niiden soveltuvuudesta ja kasvukyvystä kotimaisiin puulajeihin
verrattuna. Tämän vuoksi joitakin puulajeja alettiin suosia ja epäonnistuneet saivat
jäädä. Menestyjiä olivat esimerkiksi Pseudotsuga menziesii ja Quercus rubra.
Epäonnisia olivat vastaavasti Cedrus atlantica ja Gymnocladus. Kaikissa vanhoissa
metsäsuunnitelmissa näkyy ulkomaisten puulajien lisääntyminen vaikkakin molemmat
maailmansodat hidastivat kehitystä.
Suurimmat metsikkökokonaisuudet ovat douglasmetsiä. Näitä metsiä löytyy myös Pinus
strobus, Pinus banksiana, Picea orientalis, Pinus ponderosa, Abies nordmanniana, Larix
leptolepis, Cryptomeria japonica, Pinus austriaca, Chamaecyparis lawsoniana, Cedrus
atlantica, Quercus rubra, Juglans nigra, Robinia pseudoacacia ja Populus x canadensis.
Näiden puulajikokeilujen tavoitteena oli löytää puut, joilla on suuri puuntuotto ja
sen vuoksi metsätaloudellista hyötyä. Nykyisin tiedetään, että vain joillakin
ulkolaisilla puulajeilla, kuten douglaksella ja punatammella on suurempaa
metsätaloudellista merkitystä. Metsätaloudellista merkitystä on myös Pinus contorta
latifolialla, Pohjois-Saksan lajittuneilla hiekkamailla, Sequoiadendron giganteumilla
vastaavasti Saksan länsiosien hyvissä ilmasto-olosuhteissa ja vuorisoalueilla
pienialaisesti joillakin pihtalajeilla. Metsätaloudellisen merkityksen ohella
ulkomaisilla puilla ja pensailla on kasvava merkitys lääketeollisuudessa ja
maisemallisesti.
Arboretum Freiburg-Günterstal: Sijainti
Freiburgin kaupungin 5000 hehtaarin metsäalueesta 40 % on Reinin
suistoaluetta ja 60 % Schwarzwaldin vuorialueen metsiä. Osa arboretumista on
vuorialueella, Günterstalin esikaupunkialueella Freiburgin kaupungin
eteläpuolella..
Arboretum Freiburg-Günterstal: Pinta-ala
Arboretumin kokonaispinta-ala on noin 100 hehtaaria. Se on kiinteästi
koko metsäkokonaisuudessa mukana. Metsätalousmaata on 6500 hehtaaria, joka on 200-1300
metrin korkeudella. Metsätalousmaasta metsää on 43 %.
Arboretum Freiburg-Günterstal: Tekn. opastus
Dipl. Ing. Forst Hubertus Nimsch
Haus Nr. 31
79283 St. Ulrich/Bollschweil
Tel: ++49 ( 0 )7602 - 920309
Fax: ++49 ( 0 )7602 - 920319
e-mail: hubertus.nimsch@t-online.de
top |
