Logoarba.gif (88732 Byte)


Diese Seite in deutscher Sprache

This page is also available in english

Il y a cette page aussi en Francais

Questa pagina é disponible anche in Italiano

Esta página há tambien en Espanol


 

Johdanto Kasvupaikka
Tehtävä Pinta-ala
Sijainti Tekn. opastus
Historia Metsikköluettelo

(designed for 800x600 Pixel)

last modified: 30-01-2003


Arboretum Freiburg-Günterstal: Johdanto  

Freiburgin kaupungin metsätoimisto ja Albert-Ludwig yliopiston metsätieteellinen sekä kasvitieteellinen tiedekunta rakentavat yhteistyössä arboretumin Freiburgin Günterstaliin..  


Arboretum Freiburg-Günterstal: Tehtävä  

Arboretum on tarkoitettu sekä ammattilaisille että maallikoille. Arboretumin ensisijainen tehtävä on esitellä eri maanosien tyypillisiä puita ja pensaita.  

Ammattilaisille:  
Arboretum on ammattilaisille ensisijassa opetuskohde. Se esittelee ja määrittelee järjestelmällisesti puiden ja pensaiden heimot, suvut ja lajit sekä mahdollistaa havaintomateriaalin keruun tieteellistä käyttöä varten, taloudelliset ja kasvupaikkakokeet, puulajikokeilut sekä niiden ilmansaasteiden kestävyyden sekä sellaisten puulajien säilyttämisen ja lisäämisen, mitkä muuten ovat uhanalaisia.  

Maallikoille:  
Arboretum tarjoaa maallikoille tutustumismahdollisuuden eri maanosien puu- ja pensaslajistoon. Dentrologiasta, metsätaloudesta tai puutarhanhoidosta kiinnostuneet voivat nähdä monipuolisen maisemaan soveltuvan metsäkirjon. Puulajien joukossa on myös kotimaiset ja harvinaisemmat Taxus baccata ja Sorbus domestica, joita pyritään säilyttämään ja lisäämään.  
Amerikkalaisten ja itä-aasialaisten ilmastollisesti alueelle soveltuvien puiden ja pensaiden määrä on eurooppalaisiin puihin ja pensaisiin verrattuna huomiota herättävän runsas. Ennen jääkautta nämä puut olivat Euroopassa ja täten alkuperäisiä. Lajit hävisivät jääkauden aikana. Näitä alkuperäislajeja ovat esim. mammuttipuu (Sequoiadendron giganteum), tuija (Thuja plicata), tulppaanipuu (Liriodendron tulipifera) ja muita. Tämän vuoksi arboretum esittelee juuri näitä hävinneitä ja nyt uudelleen istutettuja alkuperäispuulajeja.  


Arboretum Freiburg-Günterstal: Kasvupaikka  

Arboretum on atlanttisessa ilmastossa 290-430 metrin korkeudella. Vuotuinen sademäärä on noin 1000 mm, mistä yli puolet eli 600mm sataa kasvukauden (touko- syyskuu) aikana. Vuoden keskilämpötila on noin 9 C. Perusmaa on kneissiä. Maaperä on humiidi, paksukerroksinen, hiesuinen ja rehevä ruskomaa. Arboretumin alueella on jyrkkyydeltään eri asteisia rinteitä, joita on kaikissa ilmansuunnissa.  


Arboretum Freiburg-Günterstal: Historia  

Vuosisadan vaihteessa alueelle on tuotu suuri määrä eri puulajeja Amerikasta ja Japanista. Ensimmäiset douglasistutukset tehtiin 1896. Nykyisin Freiburgin kaupungin douglasmetsiköt on hyvin tunneettu ja mielenkiintoinen ulkomaisten retkikuntien retkikohde. Vuosina 1901-1911 istutettiin alueelle satojatuhansia ulkomaisia puulajeja. Esimerkiksi vuonna 1902 .1902 istutettiin Günterstalin metsiin:   1.940 Pinus montana  3.800 Pseudotsuga menziesii  2.600 Abies nordmanniana  100 Larix sibirica  370 Populus canadensis 
Yllä mainittujen puiden lisäksi alueelle istutettiin myös muita have-ja lehtipuita, kuten Larix leptolepis, Pinus strobus, Picea sitchensis, Cryptomeria japonica, Pinus mugo var. pumilio, Abies concolor, Picea pungens glauca, Picea engelmannii, Tsuga canadensis, Picea pungens, Thuja plicata, Sciadopitys verticillata, Cedrus atlantica, Ginkgo biloba, Juglans nigra, Prunus serotina, Robinia pseudoacacia, Quercus rubra, Magnolia obovata, Acer saccharum ja muita.  
Istutukset onnistuivat hyvin kirjavasti, koska kasvupaikkavaatimuksia ja alkuperää tärkeämpiä oli puiden saaminen. Uusista puista tehtiin myös hyvin nopeat ja yksioiloiset päätelmät niiden soveltuvuudesta ja kasvukyvystä kotimaisiin puulajeihin verrattuna. Tämän vuoksi joitakin puulajeja alettiin suosia ja epäonnistuneet saivat jäädä. Menestyjiä olivat esimerkiksi Pseudotsuga menziesii ja Quercus rubra. Epäonnisia olivat vastaavasti Cedrus atlantica ja Gymnocladus. Kaikissa vanhoissa metsäsuunnitelmissa näkyy ulkomaisten puulajien lisääntyminen vaikkakin molemmat maailmansodat hidastivat kehitystä.  
Suurimmat metsikkökokonaisuudet ovat douglasmetsiä. Näitä metsiä löytyy myös Pinus strobus, Pinus banksiana, Picea orientalis, Pinus ponderosa, Abies nordmanniana, Larix leptolepis, Cryptomeria japonica, Pinus austriaca, Chamaecyparis lawsoniana, Cedrus atlantica, Quercus rubra, Juglans nigra, Robinia pseudoacacia ja Populus x canadensis. Näiden puulajikokeilujen tavoitteena oli löytää puut, joilla on suuri puuntuotto ja sen vuoksi metsätaloudellista hyötyä. Nykyisin tiedetään, että vain joillakin ulkolaisilla puulajeilla, kuten douglaksella ja punatammella on suurempaa metsätaloudellista merkitystä. Metsätaloudellista merkitystä on myös Pinus contorta latifolialla, Pohjois-Saksan lajittuneilla hiekkamailla, Sequoiadendron giganteumilla vastaavasti Saksan länsiosien hyvissä ilmasto-olosuhteissa ja vuorisoalueilla pienialaisesti joillakin pihtalajeilla. Metsätaloudellisen merkityksen ohella ulkomaisilla puilla ja pensailla on kasvava merkitys lääketeollisuudessa ja maisemallisesti.  


Arboretum Freiburg-Günterstal: Sijainti  

Freiburgin kaupungin 5000 hehtaarin metsäalueesta 40 % on Reinin suistoaluetta ja 60 % Schwarzwaldin vuorialueen metsiä. Osa arboretumista on vuorialueella, Günterstalin esikaupunkialueella Freiburgin kaupungin eteläpuolella..  


Arboretum Freiburg-Günterstal: Pinta-ala  

Arboretumin kokonaispinta-ala on noin 100 hehtaaria. Se on kiinteästi koko metsäkokonaisuudessa mukana. Metsätalousmaata on 6500 hehtaaria, joka on 200-1300 metrin korkeudella. Metsätalousmaasta metsää on 43 %.  


Arboretum Freiburg-Günterstal: Tekn. opastus

   Dipl. Ing. Forst  Hubertus Nimsch 

Haus Nr. 31
79283 St. Ulrich/Bollschweil

Tel: ++49 ( 0 )7602 - 920309
Fax: ++49 ( 0 )7602 - 920319
e-mail: hubertus.nimsch@t-online.de


top